Kovalle melulle altistuminen voi vaurioittaa kuuloa pysyvästi. Muita haittoja ovat mm. tinnitus, päänsärky, väsymys, lihasjäykkyys ja kasvanut tapaturmariski. Melu voi myös nostaa sykettä ja verenpainetta.
Melutaso ja toimenpiteet
Melu voi olla tasaista tai impulssimaista (iskumelu).
jatkuva / impulssi
80 dB / 135 dB Melulle altistuvia on tiedotettava ja opastettava. Heille on tarjottava henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Järjestettävä mahdollisuus kuulontarkastukseen.
85 dB / 137 dB On laadittava meluntorjuntaohjelma, jolla pyritään vähentämään melua. Kuulonsuojaimia on käytettävä. Kuulontarkastus on järjestettävä määräajoin.
87 dB / 140 dB Melun lähde on selvitettävä välittömästi ja tehtävä tarpeelliset muutokset, jotta melutaso on alhaisempi (kuulonsuojaimien vaimentava vaikutus huomioidaan mittauksessa).
Melun torjunta
Melun torjunta tulee aloittaa selvittämällä melun lähteet ja pyrkimällä vähentämään syntyvää melua esim. vähemmän meluavilla työtavoilla. Koneista ja laitteista syntyvää melua voidaan joissain tapauksissa vähentää kunnossapidon keinoin tai vaihtamalla meluava kone uudempaan. Uusia koneita ja laitteita hankittaessa yhtenä valintakriteerinä käytetään koneen melutasoa.
Viimeisenä keinona, jos melua ei voida vähentää ja rajoittaa tarpeeksi, tulee käyttää kuulonsuojaimia.
Kuulonsuojaimia valitessa on huomioitava työn vaatimukset sekä melun taso ja taajuus. Liian tehokkaat kuulonsuojaimet vaikeuttavat kommunikointia ja voivat aiheuttaa muita vaaroja kuten vaikeuttaa varoitusäänten kuulemista. Myös kuulonsuojaimien sopivuus muihin käytössä oleviin suojaimiin on huomioitava. Kuulevat kuulonsuojaimet voivat olla tarpeen töissä, joissa tulee pystyä kommunikoimaan tai silloin, kun alueella liikkuu työkoneita.