Kaikki työntekijät ja urakoitsijat tulee perehdyttää työhön ja työympäristöön. Tavoitteena on, että perehdytetty henkilö pystyy liikkumaan ja työskentelemään alueella turvallisesti sekä tietää ja ymmärtää juuri tämän työmaan toimintamallit ja säännöt.
Työmaan yleisperehdytys
Työmaan yleisperehdytyksessä käsitellään työmaan:
- käytännön asiat kuten sosiaalitilojen, P-alueiden, alkusammutus- ja EA-välineiden jne. sijainti
- toiminta onnettomuustilanteessa
- työmaan yhteyshenkilöt
- työmaan keskeiset vaarat
- työn vaihe ja vaiheen erityispiirteet
- työmaan turvallisuuskäytännöt (esim. tulityöt, tapaturmien ja vaaratilanteiden raportointitavat, sanktiointi)
Työmaan yleisperehdytys päättyy työmaakierrokseen.
Työmaaperehdytyksestä vastaa päätoteuttaja. Työmaaperehdytys annetaan kaikille, jotka osallistuvat työhön (rajanveto: tavaraa tuovat kuljettajat tarvitsevat perehdytyksen, jos osallistuvat työn tekemiseen – esim. kiinnittävät asennusnosturin koukun. Kuorman purkaminen ajoneuvon omalla kuormausnosturilla tai pumppukärryllä ei ole työhön osallistumista).
Yleisperehdytys yritykseen (uusi työntekijä)
Yleisperehdytyksessä käsitellään yrityksen toimintatapoja, työn järjestelyitä ja työturvallisuuden toimintatapoja yleisesti. Yleisperehdytystä voivat antaa eri henkilöt, esimerkiksi tehdaspäällikkö, henkilöstöhallinnon edustaja, tietoturvallisuusvastaava, esihenkilö tai työkaveri. Perehdytyksessä perehdyttäjä kertoo, opastaa tai näyttää perehdytyslomakkeeseen kirjatut asiat perehdytettävälle. Työhön ja työympäristöön liittyvät asiat ovat hyvä näyttää ja opastaa paikan päällä, jotta asiat jäävät paremmin muistiin.
Työnopastus työtehtävän suorittamiseksi turvallisesti
Työnopastus on työntekijän oman työnantajan vastuulla ja sen myötä työntekijä ymmärtää, miten työskennellään työturvallisella tavalla. Hänen on tunnettava työn vaarat sekä millaisia torjuntatoimenpiteitä on käytössä riskien hallitsemiseksi. Tavanomaisen työn lisäksi työntekijän on hallittava toiminta häiriö-, poikkeus- ja hätätilanteissa.
Työnopastajana voi toimia työsuojeluvaltuutettu, esihenkilö tai kokeneempi työntekijä, joka tuntee työympäristön ja tehtävän työn piirteet. Työnopastukseen on varattava riittävästi aikaa, jotta kaikki työnopastukseen kuuluvat asiat voidaan käsitellä rauhassa ja opastettava henkilö voi tarvittaessa esittää kysymyksiä. Työnopastuksen jälkeen on hyvä, että uusi työntekijä työskentelee kokeneemman työntekijän kanssa, jotta hän ei ole yksin ongelmatilanteissa.
Työnantajan tulee varmistua myös kokeneen työntekijän osaamisesta, jolloin työ on opastettava riittävissä määrin myös heille (työtehtävien vaihtaminen yrityksen sisällä tai kokeneen työntekijän palkkaaminen).
Dokumentointi
Työmaaperehdytys sekä yleisperehdytys ja työnopastus dokumentoidaan perehdytyslomakkeelle, josta ilmenee perehdytyksessä käsitellyt aiheet, perehdyttäjä sekä perehdytettävä henkilö.
Liitteenä oleva perehdytyslomake on esimerkinomainen esitys mahdollisesta perehdytyslomakkeesta. Lomakkeen käyttöönotossa tulee tarkastaa lomakkeen sopivuus työympäristöön ja tarvittaessa tehdä lisäyksiä tai muutoksia.
Hyvä käytäntö on laatia työnopastuksessa käytettävät materiaalit ja aineistot dokumentoituun (kirjalliseen, videoituun tms.) muotoon, jotta työnopastuksessa muistettaisiin käydä läpi tärkeät asiat samalla tavalla. Materiaali auttaa sekä työnopastajaa että opastettavaa. Työnopastusmateriaaliin kootaan tietoja esim. työtä koskevista riskienarvioinneista, käyttöohjeista ja työohjeista.
Ainakin korkean riskin töissä on hyvä dokumentoida käytetty työnopastusmateriaali. Hyvä käytäntö on, että työntekijä kuittaa työnopastuksen saaduksi. Dokumentit on hyvä tallentaa.
