Ilman epäpuhtaudet voidaan jakaa kaasuihin, höyryihin ja kiinteisiin hiukkasiin sekä näiden seoksiin. Haitalliseksi tunnetuilla pitoisuuksilla (HTP) tarkoitetaan ilmassa olevia epäpuhtauksien pitoisuuksia, jotka kulkeutuvat hengityksen kautta ihmisen kehoon ja aiheuttaa terveysvaaraa. Ilman epäpuhtaudet voivat aiheuttaa erilaisia hengityselinsairauksia tai jopa myrkytystiloja.
Ilman epäpuhtauksien vaaraominaisuuksien tunnistaminen pähkinänkuoressa:
- kemikaaliluettelo on ajan tasalla
- käyttöturvallisuustiedotteet ovat ajan tasalla
- kemikaaliastiat on merkitty (myös tilapäiset astiat)
- selvitetty työssä syntyvät ilman epäpuhtaudet kuten kivipöly
- selvitetty kemikaalien ominaisuudet ja niistä aiheutuvat vaarat esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteista. Erityisesti kiinnitettävä huomio seuraaviin vaaraominaisuuksiin ilman epäpuhtauksien kohdalla:
- käytettyjen aineiden haihtuvuus
- räjähdys- ja palovaara esim. bensiini
- välitön myrkyllisyys esim. häkä
- syöpävaaralliset esim. ruostumattoman teräksen hitsaus, herkistävät esim. isosyanaatit, lisääntymisterveydelle vaaralliset esim. useat ohenteet, syövyttävät esim. sementti
- ilman epäpuhtauksien lisäksi on tunnistettava tapaturma- ja onnettomuusvaarat sekä muut altistumisreitit (iho, limakalvot ja ruoansulatus).
Ennaltaehkäisy
Ilman epäpuhtauksia havaittaessa on pyrittävä selvittämään epäpuhtauksien lähde sekä mahdollisuuksien mukaan poistaa se. Jos lähteen poistaminen ei ole mahdollista, pyritään vähentämään ilman epäpuhtauksia toimintaan ja työmenetelmiin kohdistettavilla sekä rakenteellisilla ratkaisuilla ja ilmanvaihdolla.
Kvartsipöly (kivipöly)
Ihminen ei voi aistein havainnoida syöpävaarallista kvartsipölyhiukkasta (ns. alveolijae): se ei näy, ei haise, ei maistu, eikä yskitä. Tutkimusten kautta kuitenkin tiedämme, että aina, kun on näkyvää kvartsipölyä, on myös näkymätöntä pölyä. Ei näkyvä pölykään ole terveellistä vaan voi aiheuttaa esim. astmaa: siksi rakennustyössä reagoidaan näkyvään pölyyn.
Pölyä voidaan esimerkiksi vähentää kohdepoistoilla (imurit) sekä joissain tapauksissa veteen sitomalla (esim. kivisahaus ulkona). Pölyn poistaminen mahdollisimman lähellä pölyn syntypistettä (esim. rälläkän laikan läheisyydessä) on aina tehokkaampaa kuin siivoaminen jälkikäteen.
Kohdepoistona kvartsipölylle ja sen imuroimiseen saa käyttää vain H-luokiteltua (tai vastaavilla ominaisuuksilla olevaa) imuria. L- ja M-luokan imureita ei saa käyttää kvartsipölyn imuroimiseen/kohdepoistona.
Runsaasti pölyä tuottavat työvaiheet pitää kohdepoistojen käyttämisen lisäksi osastoida, ettei pöly pääse leviämään työmaalla. Osastoituun tilaan luodaan alipaine alipaineistajien avulla, jolloin ilma virtaa puhtaalta puolelta likaiselle ja likaiselta suoraan ulos. Vaihtoehto alipaineistamiselle on ilmanpuhdistimien käyttö. Käytettyjen laitteiden mitoitus pölyn määrän ja tilan tilavuuden perusteella.
Jos ihmisen altistumista ei voida estää muilla keinoilla, on käytettävä hengityksensuojaimia.
On myös tärkeää suunnitella työmaan yleissiivous siten, että kertynyt pöly saadaan imuroitua mahdollisimman nopeasti. Työn aikaisen pölyntorjunnan onnistuminen vaikuttaa suoraan loppusiivouksen määrään. Myös työkoneet pysyvät paremmin kunnossa pölyttömässä ympäristössä.